Tekeillä: Piraattikonsultti Osa 3 - 3D mallinnusta ja piirtämistä

Olen aloittanut kolmannen piraattikonsulttisarjakuvan työstämisen. Tätä sarjakuvaa varten tuli, jonkin verran harjoiteltua 3d mallinusta Blender 3D ohjelmalla. Teen purje-aluksista ja muista paljon yksityiskohtia sisältävistä kohteista 3D-mallinnuksia. Itse hahmot piirrän edelleen samaan tapaan kuin ennenkin. 3D-palikkahahmoista tulisi suhteellisen tylsännäköistä sarjakuvaa, ainakin minun 3D mallinnustaidoilla.

Aikasemmissa piraattikonsulttisarjakuvissa esiintyneestä Pöystin käyttämästä priki purjealuksesta tuli tehtyä 3D- mallinnus:

Syynä tähän on osaksi se, että käsin piirtäessä monimutkaisempia kokonaisuuksia, tulee jatkuvasti unohdeltua yksityiskohtia ja jälkeenpäin tulee katsottua omaa jälkeä ja mietittyä, että tulipa taas sössittyä tuossa ja tuossa kohtaa. Tosin 3D-mallinnuskaan ei ole mikään kovin helppo oikotie, vaan sen opetteluun ja mallintamisiin menee melko paljon aikaa. Mutta hyödyt ovat myös omaa luokkaansa. Ainakin sen kannalta, miltä lopputulos näyttää. Ei ehkä sen kannalta kuinka nopeasti saa piirrettyä sarjakuvaa,.. tai no ehkä sekin sitten nopeutuu, kun oppii tekemään rutiinilla.

Kumminkin kun nyt olen mallintanut edellä mainitun purje-aluksen. Niin voin nyt pyöritellä sitä ja kokeilla eri näkökulmia, sekä katsoa miltä koko homma näyttää erilaisissa valaistuksissa:

Myös tila, jossa Lähis pitää luentoa on 3D mallinnettu:

Alla olevassa kuvassa on käytetty yhteensä 3 ohjelmaa: Blender 3D, MSPaint ja Gimp. 4 ohjelmaa, jos myös Autohotkey lasketaan mukaan. Kaikki mainitut ohjelmat on saatavissa ilmaiseksi.

Kuvan taustalla olevat pilvet on piirretty Gimpillä. Laiva ruoreineen on tehty edellä mainitulla 3D-mallinnus ohjelmalla Blender 3D. Hahmot on piirretty käyttäen Windows 7:n mukana tulevalla MSPaintillä, mikä on omasta mielestä hieman aliarvostettu piirto-ohjelma. 

3D mallinnuksen kanssa tämä sarjakuva on ehkä kokeellisin sarjakuva mitä tähän asti olen tehnyt. Yritän saada tämän valmiiksi huhtikuun alkupuolelle mennessä, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.

Lopuksi pitänee vielä mainita, että käytän piirtämiseen Ebaystä hankittua Motion computing j3500 tablettia. Ja kaikki 3D mallintamiset ja muut graafiset hommat on onnistunu ilman hienompaa grafiikkaprosessoria (GPU:ta). Jos tekisi jotain fotorealistisempaa 3D-mallinusta niin sitten siihen varmaan tarvitsisi, jonkin kalliimman puoleisen GPU:n.

The making of Sienitrippailua

Sienitrippailua oli ensimmäinen pitkä lähdeviitekonsulttisarjakuva, ja kaiken lisäksi siihen aikaan siistimmin piirretty kuin aikaisemmat lähdeviitekonsulttisarjakuvat. Ajattelin jonkin verran kertoa sen tekemisestä ennen kuin lataan tänne koko 39 sivun pituisen tarinan.

Sarjakuvan piirtäminen sai alkunsa siitä kun aloin kehitellä tarinaa ruutukaavan sieni teemaa varten kesällä 2013. Alunperin aikomuksena oli piirtää, ehkä noin 20 sivun mittainen sarjakuva. Jonkinlaisen käsikirjoituksen olin kyhännyt, mutta se muuttui loppuratkaisuineen piirtämisprosessin aikana useampaan kertaan. Samanlaista sumeaa käsikirjoitustyyliä olen käyttänyt useamman kerran.

Osan sarjakuvan alkuosista piirsin Kajaanissa ollessani kesätöissä mansikkatilalla. Piirsin useina päivinä yhden sivun peltotöiden jälkeen illalla ennen nukkumaan menoa. Töiden jälkeinen väsymystila saattoi vaikuttaa siihen, että mieleen tuli koko ajan lisää toinen toistaan hullumpia ideoita, ja myös siihen, että en harrastanut itsesensuuria vaan lähdin toteuttamaan niitä ideoita. Sama meno tuntui kuitenkin jatkuvan töiden loppumisen jälkeenkin, kun jatkoin piirtämistä Oulussa, jossa piirsin suurimman osan sarjakuvasta.

Lähdeviitekonsulttisarjakuvissa Teppo ottaa usein yhteen puhelinkaupustelijoiden kanssa. Jotkin puhlinkaupustelijoiden repliikeistä on peräisin ihan tosielämästä. Olen joskus puhelinkaupustelua kuunnellessani miettinyt, että hei tää on hyvää matskua ja sitten jälkeenpäin kirjoitellut repliikkejä ylös. Ihan niin pitkälle en mennyt, että puhelinkeskustelun aikana olisin sanonut myyjälle että: "Ootas vähän, tää on hyvää matskua, kirjoitan tän ylös" ja sitten tavaillut myyjän sanoja: "Ihan sillä lähdettiin teitä tavoittelemaan..".

Sarjakuvassa oli myös aikaisemmista sarjakuvistani poiketen, suhteellisen paljon matemaattisia kaavoja ja fysiikkaan liittyviä käsitteitä:

Tein kaavoista myös taidetta. Lapsena lukemissani Hessu suurmiehenä sarjakuvissa oli Hessu Beethoven jaksossa rajattu nuottien avulla sarjakuva ruutuja. Tein siitä tyylistä oman version rajaamalla sarjakuva ruutuja matemaattisilla kaavoilla:

Yhdessä välissä sarjakuvaan liittyvät matemaattiset kaavat menivät sen verran vaikeiksi, että ne piti varmistaa Woframin symbolisella online integraattorilla:

Konsepti sieniharjoja näkevistä kaveruksista, jotka ryhtyvät ratkomaan matemaattisia ongelmia vie lopulta, sekä sarjakuvan, että koko lähdeviitekonsulttisarjakuvat ihan uusiin sfääreihin:

Ruudun, jossa Teppo leijailee pilvien lomassa piirsin muistaakseni kolmessa osassa. Piirsin taustan, Tepon ja lentokoneen erikseen, jonka jälkeen asettelin ne varsinaiselle sivulle yhdeksi ruuduksi. Sarjakuvassa olevan Oulussa kaitoväylällä sijaitsevan VTT:n rakennuksen ulkoasun piirtämisessä, käytin apuna kuvia rakennuksesta. Olen ollut siellä joskus töissä mutta niin hyvin en rakennuksen ulkonäköä muista, että olisin pystynyt sen ulkomuistista piirtämään:

Tässä sarjakuvassa syntyi myös, joitakin kestovitsejä, joita olen kierrättänyt eri muodoissa myöhemmissä lähdeviitekonsulttisarjakuvissa. Koska sarjakuvasta tuli niin hyvän tuntuinen päätin myös taittaa sen pienlehdeksi, jota printtasin yliopiston printterillä. Tällä hetkellä paperista versiota on vielä viimeisestä painoksesta 4 kappaletta jäljellä, jos sellaisen haluaa voi sitä kysyä multa. Enempää en tätä sarjakuvaa tällä hetkellä aio printata. Vaikka piirrosjälki on tämän sarjakuvan jälkeen edelleen parantunut oli tämä  kyllä melko siisti sarjakuva.

LS800 + Gimp + autohotkey osa 2

Jatkan tässä nyt siitä mihin jäin viestissä LS800 + Gimp + autohotkey.

Sivun työstämisen jakaminen osiin

Viime kerralla mainitsin kuinka ison kuvan piirtäminen Gimpillä saattaa aiheuttaa Gimpin hidastelua, jos tabletti ei ole tehokkaimmasta päästä. Myös jos kuvassa on monta layeria saattaa Gimp lägittää. Piirretty viiva ilmestyy näytölle vasta useamman sekunnin päästä piirtämisestä. Pienempää kuvaa piirtäessä näitä ongelmia esiintyy harvemmin. Sarjakuvaa kuitenkin piirretään yleensä A4 tai A5 kokoon. Itse olen ratkaissut tämän ongelman sillä tavalla, että valitsen rectangle toolilla  (näppäin r)  alueen, jota jonakin hetkenä piirrän, kopioin sen (ctrl + c), ja teen kopioidusta uuden muokattavan kuvan (ctrl + shift + v). Uudessa kuvassa voin muokata osaa ilman lägitystä. Kun olen piirtänyt halutun alueen liitän sen takaisin aikaisempaan kuvaan liittämällä sen aikaisemmin kopioidun neliön päälle (ctrl + v).

Luonnostelu ja kopiointi

Koska tabletilla piirtäessä on helppo kopioida piirtämänsä, voi myös hyvin onnistuneet luonnostelut kopioida suoraan sarjakuvaan, tarvitsematta piirtää niitä uudelleen, niinkuin paperilla piirtäessä. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi piirtää hahmo, kopioida se ja muuttaa hieman ilmettä. Tällä tavoin säästyy aikaa jos täytyy piirtää sama hahmo useampaan kertaan, siten että erona on vain hahmon ilme.

Layerit

Gimpillä piirtäessä voi jakaa piirtämiseen eri tasoihin. Sarjakuvaa piirtäessä tämä mahdollistaa esimerkiksi uudelleen käytettävien taustojen piirtämisen. Hahmot voi asetella uusiin tilanteisiin saman taustan edustalle, kun käyttää läpinäkyviä layereitä.

Monesti piirto-ohjelmilla piirtämistä harrastavat käyttävät layereitä myös siihen, että ensin piirretään luonnosversio, ja tämän jälkeen luodaan uusi layeri vanhan päälle, johon piirretään siloitellumpi versio, näistä löytyy useita esimerkki videoita.

Kynäasetustukset

Kynän ja siveltimen asetuksia voi tallentaa, jolloin ei joka kerta uudestaan tarvi etsiä sopivia asetuksia. Kynän tai siveltimen paksuutta voi säätää lennosta "[" ja "]" näppäimillä, mitkä on käteviä, jos sattuu käyttämään englanninkielistä näppäimistöä. Suomenkielisellä näppäimistöllä ne on ergonomisesti vähän vaikeampia painaa (AltGr + 8 tai 9). Nämä oikopolut voi tietysti helposti muuttaa vaikka lyhyellä autohotkey scriptillä:

å::Send, [

¨::Send, ]

Autohotkeyllä olen kirjoittanut myös scriptin, joka avaa työkalun asetusdialogi ikkunan f2 näppäimellä (tämä scripti toimii englannin kielisessä gimpissä):

f2::
openToolOptions()
return

openToolOptions()

{

Send, !{w}

Send, d

Send, o

}

OpenToolOptions-metodissa Send, !{w} lähettää näppäinpainalluksen w-kirjaimelle samanaikaisesti alt nappi pohjaan painettuna. Huutomerkki tarkoittaa autohotkey scripteissä alt-näppäintä. Gimpissä alt+w aukaisee windows valikon. Seuraavaksi scriptissä lähetetään d-napin painallus, joka taas avaa Dockable dialogs alavalikon, josta endelleen avataan tool options dialogi, o kirjaimen painalluksella.

Aiheesta vähän poiketen, jos sattuu käyttämään blender 3d työkalua tabletilla kynän kanssa, voi hiiren pyörän ja keskinapin puuttuminen vähän vaikeuttaa blenderin käyttöä, jostain asetuksista blenderissä voi varmaankin kiertää nämä ongelmat, mutta koska itse en jaksa lukea blender tutoriaaleja niin tarkasti, olen itse tehnyt vain autohotkey skriptit joilla simuloin hiiren pyörää ja keskinappia.

Värittämisjippoja

Fill toolin lisäksi voi värittämiseen käyttää kynää, jonka piirrosjäljen paksuutta voi säätää vähän paksummaksi. Lisäksi kun valitsee ominaisuuksista modeksi darken only, kynä ei piirrä mustien viivojen päälle, mikä on hyödyllinen ominaisuus värittäessä. Fill toolin kanssa on joskus se ongelma, että ellei ole koko aluetta tarkasti rajannut fill tool vuotaa jostakin kohtaa ja värittää samalla puoli valtakuntaa. Sen jälkeen pitää valita undo ja metsästää kohtaa josta fill tool pääsee vuotamaan. Sen sijaan että etsii vuotokohtaa voi vaihtoehtoisesti kynällä darken only moodissa rajata väritettävän alueen nopeasti ja sen jälkeen käyttää fill toolia, niin taas säästyy aikaa.

Jos värittää kynällä tai siveltimellä voi kokeilla muuttaa työkalun Opacityä muuksi kuin 100:ksi prosentiksi, tällöin voi saada värityksen näyttämään siltä kuin se olisi tehty väritussilla, vähemmän tietokonemaisesti.

Gradient työkalulla voi saada aikaan häivytysvärityksiä. Esimerkiksi taivaan voi värittää sinivalkoisella gradientilla, tällä tavalla saa tulokseksi Vastarannan Kiiski sarjakuvassa näkyviä värityksiä.

Ruutujen piirtäminen

Yksi tapa piirtää ruutuja on rectangle työkalulla valita ensin enliö alue, sen jälkeen valita select border ja sen jälkeen fill työkalulla täyttää valittu alue.

LS800 + Gimp + autohotkey

Ajattelin kirjata tähän joitakin vanhalla tabletilla käyttämiäni piirtämisjippoja, joiden avulla vanhalla ikälopulla tabletilla piirtäminenkin sujui kohtuu kivasti. Parhaimmillaan saatoin piirtää tabletilla 3 sivua päivässä. Joskus sain sivun valmiiksi tunnissa tai parissa. Pisimmät LS800 tabletilla piirtämät sarjakuvani olivat Sienitrippailua 39 sivua ja Rajakohtauksia 64 sivua. Kaikkia jippoja en jaksa tähän yhteen viestiin sisällyttää, mutta yritän sisällyttää niitä tärkeimpiä.

Gimpin oikopolut

LS800 tabletti ja Gimp olivat pitkään suurinpiirtein ne ainot työkalut, joita käytin sarjakuvan piirtämiseen. Kuten aikaisemmin olen maininnut käytin vahvasti Gimpin näppäimistöoikopolkuja, johtuen LS800:n pienestä näytöstä. Työkaluikkunoiden kanssa ähertämisestä tulee melko aikaa vievää puuhaa, jos niitä pitää koko ajan availla, valita työkalu, avata työkalun ominaisuudet ikkuna ja sulkea niitä vuoron perään, jotta näytöllä mahtuisi piirtämään. 

Gimp on siitä hyvä työkalu, että siinä suunnilleen jokaiselle työkalulle löytyy näppäimistöoikopolku. Näppäimistöoikopolun saa helpoiten selville, kun vie hiiren työkalupainikkeen päälle, jolloin ohjeteksti ilmaantuu.

 - n - asettaa kynätyökalun

 - shift + b - asettaa täyttötyökalun (tämä on yleensä piirtäessä pääasiallinen täyttötyökalu)

 - shift + e - pyyhekumi (eraser)

 - x vaihtaa kynätyökalun ollessa käytössä foreground background väriin ja takaisin.
 - "+" zoomaus lähemmäksi
 - "-" zoomaus kauemmaksi
 - control + z - undo, viimeisimmän teon peruminen
 - control + y - redo, peruutetun teon uudelleen suorittaminen

Panning työkalu ja piirtäminen

Tabletilla piiräessä zoomausoikopolkujen kanssa tärkeimpiä oikopolkuja on näytön vierittäminen. Painamalla välilyönti pohjaan voi näyttöä vierittää tabletin kynää (stylusta) käyttäen. Nämä on ehkä niitä parhaimpia ominaisuuksia kun tablettipiirtämistä vertaa suoraan kynällä piirtämiseen. Tabletilla piirtäessä voi zoomata kohdan jota on piirtämässä mielivaltaisen suureksi, ja piirtää kuvaa vaikka pikseli pikseliltä niin halutessaan. Samalla piirtotilaa voi panning toolilla vierittää siihen suuntaan minne on kuvaa piirtämässä. Undo toiminto on myös erittäin kätevä, piirrosta voi korjata mielivaltaisen monta kertaa.

Tabletilla piirtäessä ja varsinkin vanhalla tabletilla piirtäessä viiva ei välttämättä tule siihen kohtaan johon kynällä on piirtämässä. Se tulee siihen kohtaan missä näytöllä oleva nuoli on ja jota kynällä ohjataan. Siispä piirtäessä pitää seurata sitä nuolta eikä kynän kärkeä, niin sen viivan saa siihen oikeaan kohtaan. Tablettiin liittyvän kalibrointi tietysti tarkentaa kynää lähemmäksi piirtokohtaa, mutta vanhalla tabletilla kynä ei välttämättä kalibroidu kovin hyvin.

Autohotkey

Gimpin default oikopoluilla ei pysty ihan kaikkea tekemään. Mahdollisesti oikopolkuja voi asettaa jostain Gimpin asetuksista. Sitä en kuitenkaan ole alkanut tekemään, vaan valinnut vähän toisenlaisen tien. Autohotkey on työkalu, jolla voi windows ympäristössä luoda omia oikopolkujaan omien mielihalujen mukaan. Linux ympäristöä varten on samasta työkalusta olemassa IronAHK versio. Sen kaiketi pitäisi toimia Linuxissa ja kenties Macissä. Autohotkeystä saatan kertoa myöhemmin lisää.

Sivun työstämisen jakaminen osiin

Vanhalla tabletilla piirtämistä harrastaessa huomasi äkkiä sen, että jos piirtoalueen ollessa suuri Gimp alkoi hidastelemaan. Yrittäessä piirtää suoraa viivaa ilmaantui sahalaitainen viiva ja usein viiva syntynyt sinne minne sitä yritti piirtää. Ajan mittaan aloin piirtää sivua pienissä osissa, jotka sitten koostin varsinaiselle sarjakuvasivulle. 

Toiseen kertaan

Mielessä on vielä yhtä ja toista, mistä voisi kertoa, listailen vielä tähän asioita, joista saatan mahdollisesti vielä kirjoitella:

 - Niksejä miten työ jaetaan osiin

 - Luonnostelu ja kopiointi
 - Layerit

 - Värittämisjippoja

Ensimmäinen koskaan piirretty lähdeviitekonsultti sarjakuva.

For english version go here.

Alta löytyy ensimmäinen koskaan piirtämäni sarjakuva, jossa fiktionaalinen henkilö lähdeviitekonsultti esiintyi. Lähdeviitekonsulttisarjakuvan vakiohahmoista ainoastaan Teppo oli esiintynyt aikaisemmin, joskin hivenen eri näköisenä, kuin minkänäköisenä se lähdeviitekonsulttisarjakuvissa tultaisiin tuntemaan. Piirsin sarjakuvan muistaakseni jouluna 2012 ja se ilmestyi seuraavan vuoden ensimmäisessä ruutukaavassa. Sarjakuva oli niitä ensimmäisiä LS800 tabletilla piirtämiäni ja jälki vähän pelkistettyä, mutta tarina sen sijaan kohtuu toimiva. 

Käytetty piirto-ohjelma oli gimp. Ebaystä ostetulla tabletilla piirtämiseen liittyi aluksi monenlaisia ongelmia. Kun tabletilla yritti piirtää viivaa, piirretty viiva saattoi joskus ilmestyä vasta vähän ajan jälkeen joskus se ilmestyi sahalaitaisena, eikä siihen paikkaan mihin sen oli alunperin piirtänyt. LS800 tabletissa ei ollut sisäistä tuuletinta, joten tabletti saattoi ylikuumenemisen vuoksi simahtaa sammua kesken kaiken ja tehty piirrustustyö meni sen mukana, ellei ollut sattunut sitä tallentamaan. Tätä varten hommasin ulkoisen tuulettimen noin 20 eurolla, muistaakseni käytin stockmannille saamani lahjakortin tähän tarkoitukseen. Tuulettimen hankkimisen jälkeen sarjakuvaa alkoikin syntyä vähän helpommin, kun ei tarvinnut välillä odottaa tabletin jäähtymistä. Oman ongelmansa toi tabletin pieni koko. Jos gimpin työkalubaareja avasi näkyville piirtopinta-ala jäi melko pieneksi. Tätä varten opettelin melko varhaisessa vaiheessa käyttämään gimpin näppäimistö oikopolkuja. Käytin tabletin kanssa deltacon pientä taipuvaa usb-mininäppäimistöä vasemmalla kädellä ja oikealla kädellä kynää. Pitää myös mainita, että Ebaystä ostetun tabletin laturin virtajohdon töpseli oli yhdysvaltalaista mallia, jotta sain tabletin ladattua köytin vanhan radioni virtajohtoa, myöhemmin ostin tabletin virtajohtoon eurooppalaistyylisen töpselin adapterin.

Kaikki piirtämiseen liittyvät ongelmat eivät liittyneet tabletilla piirtämiseen vaan siihen, että minulla oli tuohon aikaan ollut kohtuu pitkä tauko piirtämisestä. Vuosina 2002-2012 en muistaakseni ollut juurikaan piirtäny juuri mitään, muutamaa hyvin pienimuotoista piirrustusprojektia lukuunottamatta.

Vaikka tabletilla piirtämiseen liittyi roppakaupalla ongelmia, siitä oli joitakin selviä hyötyjä. Sarjakuvia ei tarvinnut skannata ja ne oli kohtuu helppo värittää ainakin verrattuna käsin värittämiseen. Lisäksi koska olin ennestäänkin harrastanut kuvien käsittelyä, pystyin myöhemmin hyödyntämään kuvienkäsittelytaitoja myös sarjakuvaa tehdessä. Tiettyjä asioita oli mahdollista tehdä tabletilla huomattavasti nopeammin kuin paperille piirtämällä. Sarjakuvan ruutujen sijoittelusta tulee koneella tehtynä huomattavasti joustavampaa kuin paperille piirtäessä. Tabletilla piirtäessä voi korjata virheensä äärettömän monta kertaa. Lopulta edut ylittävät moninkertaisesti vaikeudet, varsinkin kun oppii sen miten kiertää ongelmat.