perjantai 26. syyskuuta 2014

LS800 + Gimp + autohotkey osa 2

Jatkan tässä nyt siitä mihin jäin viestissä LS800 + Gimp + autohotkey.

Sivun työstämisen jakaminen osiin

Viime kerralla mainitsin kuinka ison kuvan piirtäminen Gimpillä saattaa aiheuttaa Gimpin hidastelua, jos tabletti ei ole tehokkaimmasta päästä. Myös jos kuvassa on monta layeria saattaa Gimp lägittää. Piirretty viiva ilmestyy näytölle vasta useamman sekunnin päästä piirtämisestä. Pienempää kuvaa piirtäessä näitä ongelmia esiintyy harvemmin. Sarjakuvaa kuitenkin piirretään yleensä A4 tai A5 kokoon. Itse olen ratkaissut tämän ongelman sillä tavalla, että valitsen rectangle toolilla  (näppäin r)  alueen, jota jonakin hetkenä piirrän, kopioin sen (ctrl + c), ja teen kopioidusta uuden muokattavan kuvan (ctrl + shift + v). Uudessa kuvassa voin muokata osaa ilman lägitystä. Kun olen piirtänyt halutun alueen liitän sen takaisin aikaisempaan kuvaan liittämällä sen aikaisemmin kopioidun neliön päälle (ctrl + v).

Luonnostelu ja kopiointi

Koska tabletilla piirtäessä on helppo kopioida piirtämänsä, voi myös hyvin onnistuneet luonnostelut kopioida suoraan sarjakuvaan, tarvitsematta piirtää niitä uudelleen, niinkuin paperilla piirtäessä. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi piirtää hahmo, kopioida se ja muuttaa hieman ilmettä. Tällä tavoin säästyy aikaa jos täytyy piirtää sama hahmo useampaan kertaan, siten että erona on vain hahmon ilme.

Layerit

Gimpillä piirtäessä voi jakaa piirtämiseen eri tasoihin. Sarjakuvaa piirtäessä tämä mahdollistaa esimerkiksi uudelleen käytettävien taustojen piirtämisen. Hahmot voi asetella uusiin tilanteisiin saman taustan edustalle, kun käyttää läpinäkyviä layereitä.
Monesti piirto-ohjelmilla piirtämistä harrastavat käyttävät layereitä myös siihen, että ensin piirretään luonnosversio, ja tämän jälkeen luodaan uusi layeri vanhan päälle, johon piirretään siloitellumpi versio, näistä löytyy useita esimerkki videoita.

Kynäasetustukset

Kynän ja siveltimen asetuksia voi tallentaa, jolloin ei joka kerta uudestaan tarvi etsiä sopivia asetuksia. Kynän tai siveltimen paksuutta voi säätää lennosta "[" ja "]" näppäimillä, mitkä on käteviä, jos sattuu käyttämään englanninkielistä näppäimistöä. Suomenkielisellä näppäimistöllä ne on ergonomisesti vähän vaikeampia painaa (AltGr + 8 tai 9). Nämä oikopolut voi tietysti helposti muuttaa vaikka lyhyellä autohotkey scriptillä:

å::Send, [
¨::Send, ]

Autohotkeyllä olen kirjoittanut myös scriptin, joka avaa työkalun asetusdialogi ikkunan f2 näppäimellä (tämä scripti toimii englannin kielisessä gimpissä):

f2::
openToolOptions()
return

openToolOptions()
{
Send, !{w}
Send, d
Send, o
}

OpenToolOptions-metodissa Send, !{w} lähettää näppäinpainalluksen w-kirjaimelle samanaikaisesti alt nappi pohjaan painettuna. Huutomerkki tarkoittaa autohotkey scripteissä alt-näppäintä. Gimpissä alt+w aukaisee windows valikon. Seuraavaksi scriptissä lähetetään d-napin painallus, joka taas avaa Dockable dialogs alavalikon, josta endelleen avataan tool options dialogi, o kirjaimen painalluksella.

Aiheesta vähän poiketen, jos sattuu käyttämään blender 3d työkalua tabletilla kynän kanssa, voi hiiren pyörän ja keskinapin puuttuminen vähän vaikeuttaa blenderin käyttöä, jostain asetuksista blenderissä voi varmaankin kiertää nämä ongelmat, mutta koska itse en jaksa lukea blender tutoriaaleja niin tarkasti, olen itse tehnyt vain autohotkey skriptit joilla simuloin hiiren pyörää ja keskinappia.

Värittämisjippoja

Fill toolin lisäksi voi värittämiseen käyttää kynää, jonka piirrosjäljen paksuutta voi säätää vähän paksummaksi. Lisäksi kun valitsee ominaisuuksista modeksi darken only, kynä ei piirrä mustien viivojen päälle, mikä on hyödyllinen ominaisuus värittäessä. Fill toolin kanssa on joskus se ongelma, että ellei ole koko aluetta tarkasti rajannut fill tool vuotaa jostakin kohtaa ja värittää samalla puoli valtakuntaa. Sen jälkeen pitää valita undo ja metsästää kohtaa josta fill tool pääsee vuotamaan. Sen sijaan että etsii vuotokohtaa voi vaihtoehtoisesti kynällä darken only moodissa rajata väritettävän alueen nopeasti ja sen jälkeen käyttää fill toolia, niin taas säästyy aikaa.

Jos värittää kynällä tai siveltimellä voi kokeilla muuttaa työkalun Opacityä muuksi kuin 100:ksi prosentiksi, tällöin voi saada värityksen näyttämään siltä kuin se olisi tehty väritussilla, vähemmän tietokonemaisesti.

Gradient työkalulla voi saada aikaan häivytysvärityksiä. Esimerkiksi taivaan voi värittää sinivalkoisella gradientilla, tällä tavalla saa tulokseksi Vastarannan Kiiski sarjakuvassa näkyviä värityksiä.

Ruutujen piirtäminen

Yksi tapa piirtää ruutuja on rectangle työkalulla valita ensin enliö alue, sen jälkeen valita select border ja sen jälkeen fill työkalulla täyttää valittu alue.

torstai 25. syyskuuta 2014

Vastarannan Kiiski

Ensimmäisen pitkän lähdeviitekonsulttisarjakuvan Sienitrippailua piirtämisen jälkeen päätin harjoitellä värien käyttöä. Harjoittelun tuloksena oli tämännäköinen ruutukaavan vastarannan kiiski teemaan piirretty lyhyt sarjakuva. Piirrosjälki oli tässä vaiheessa jo huomattavasti kehittynyt ensimmäisistä lähdeviitekonsulttisarjakuvista, varmaankin johtuen Sienitrippailua sarjakuvan tekemisestä.




keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Muualla



Uutiset: kunnianloukkaus ei olisi enaa rikos

Vähän cheap shot sarjakuva, mutta tuli vetäistyä.

Tepon ensimmäinen esiintyminen: Oulu Gate

Teppo oli lähdeviitekonsulttisarjakuvan hahmoista ensimmäinen. Alunperin kyse oli kertakäyttöhahmosta, jota oli tarkoitus käyttää vain yhdessä kohtauksessa. Hahmo tuntui kuitenkin liian hauskalta pois heitettäväksi, joten toin sen takaisin Kadonneen Lähdeviitteen Metsästäjät sarjakuvassa. #Sarjakuva oli ensimmäinen tabletilla piirtämäni ja jälki sen mukaista. Se julkaistiin ruutukaavassa vuoden 2012 viimeisessä numerossa nimellä Oulu Gate. Oulu Gate oli oma science fiction kokeilu, jota piirsin jonkin matkaa. Sen neljä ensimmäistä sivua olivat ne sivut, jotka menivät ruutukaavaan:




Kun olin aikani piirtänyt Oulu Gatea päätin, ettei sen aikaiset piirrustustaitoni, tekniikkani eikä laitteisto LS800 riitä scifi sarjakuvan piirtämiseen. Tosin sain kyllä välillä aikaan siistinkin näköisiä sivuja, tämä lienee siitä sarjakuvasta siistein:
Tärkeintä lienee, että taidot kehittyivät tätä sarjakuvaa piirtäessä jonkin verran eteenpäin.


maanantai 15. syyskuuta 2014

Lähdeviitekonsultti ja katutanssit

Kuva, jonka piirsin Sienitrippailun piirtämisen aikoihin kesällä 2013, hieman ennen silloisia Oulun katutansseja.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Obelution - Painava painajainen

Sanan Obelution olen vääntänyt evoluutio sanasta kuvaamaan nykyistä länsimaista lihavuusevoluutio kehitystä. Sarjakuva kuuluu edelleen niihin alkupuolen lähdeviitekonsultti sarjakuviin, joissa piirrosjälki ei ole vielä kovin hienoa, vaikka joitakin hyviäkin kohtia löytyy. Piirsin sarjakuvan siinä sivussa Gradua vääntäessäni ja kiire ehkä näkyy jonkin verran piirroslaadussa. Muutaman ruudun piirsin linja-autossa.

Tämä tarina alkaa Oulun kuivasjärven vehmaista mangrove sademetsistä:








Sarjakuva oli ensimmäinen lähdeviitekonsulttisarjakuva, johon otin vaikutteita näkemistäni dokumenteista. Sarjakuvan aihe syntyi siitä kun ruutukaavan aiheena oli painajainen ja olin tuolloin nähnyt prisma dokumentin länsimaisesta lihavuusepidemiasta.  Siinä oli myös ensimmäisen kerran muutama yksinkertainen matemaattinen kaava ja lähdeviitekonsulttia kutsuttiin ensimmäisen kerran lyhyesti lähikseksi.

Pienlehti sarjakuvan taittaminen

Tiedän yhden tavan taittaa pienlehti sarjakuva, jonka löysin kokeilemalla. Sen jälkeen olen yleensä seurannut aina samaa kaavaa taittaessani sarjakuvaa, enkä ole vaivautunut miettimään voiko sen tehdä helpommin. 

Aluksi muutan sarjakuvan pdf tiedostoksi, ilmaisohjelmalla jonka olen joskus löytänyt netistä: i2pdf.exe, (C) 2009-2011 LMG Software, se löytynee netistä kun googlettaa. Sen avulla voi sarjakuvaa jakaa myös pdf formaatissa, jos niin haluaa.

Tämän jälkeen avaan syntyneen pdf:n libreofficen draw ohjelmassa (toinen ilmaisohjelma, melko tunnettu officen vastine). Sitten menen tulostusasetuksiin, valitsen tulostimeksi Microsoft XPS document writerin, tulostusasetuksista page layoutista valitsen Brochuren ja Microsoft XPS document writerin asetuksista (Layout->Advanced) valitsen vielä paperi kooksi A4, muuten tuloksena on vihkonen Letter koossa, eikä sivut ole ihan kohillaan. Tämän tulostuksen tuloksena on sitten xps dokumentti, jonka tulostaessa sivut on siinä järjestyksessä, että niistä saa taitettua vihkosen, johon tarttee enää laittaa vaan niitit kiinni. Oma libre officeni on englanninkielinen, suomenkielisessä saattaa edellä mainitut valikot olla eri nimillä.

Itse olen joskus printtaillut muutaman sarjakuvan yliopiston printterillä, kun tulostuskiintiöiden puolesta voinut niitä ilmaiseksi tulostaa. 

lauantai 13. syyskuuta 2014

Vanhempaa paperille piirrettyä sarjakuvaa: Kokit Vauhdissa

Lisään tänne nyt sarjakuvaa vuodelta 1996. Ja tämä on nyt sitten perinteisesti paperille piirrettyä sarjakuvaa: ensin lyijykynä versio, lyijykynä version tussaus ja skannaus. Piirsin silloin A4:lle A4 kokoista sarjakuvaa. Tämä nyt ei varsinaisesti ole lähdeviitekonsultti sarjakuvaa, mutta laitetaan nyt blogin täytteeksi. 
 








Kyllähän tuo paperille piirretty sarjakuva hyvin kilpailee tabletilla piirretyn sarjakuvan kanssa, varsinkin kun sitä vertaa vanhalla tabletilla piirrettyihin sarjakuviin. Uudemmalla tabletilla, jossa on paineentunnistus, piirretyt sarjakuvat alkavat sitten jo jättää jälkeensä vanhemmilla metodeilla tehdyt tuotokset.

perjantai 12. syyskuuta 2014

LS800 + Gimp + autohotkey

Ajattelin kirjata tähän joitakin vanhalla tabletilla käyttämiäni piirtämisjippoja, joiden avulla vanhalla ikälopulla tabletilla piirtäminenkin sujui kohtuu kivasti. Parhaimmillaan saatoin piirtää tabletilla 3 sivua päivässä. Joskus sain sivun valmiiksi tunnissa tai parissa. Pisimmät LS800 tabletilla piirtämät sarjakuvani olivat Sienitrippailua 39 sivua ja Rajakohtauksia 64 sivua. Kaikkia jippoja en jaksa tähän yhteen viestiin sisällyttää, mutta yritän sisällyttää niitä tärkeimpiä.

Gimpin oikopolut

LS800 tabletti ja Gimp olivat pitkään suurinpiirtein ne ainot työkalut, joita käytin sarjakuvan piirtämiseen. Kuten aikaisemmin olen maininnut käytin vahvasti Gimpin näppäimistöoikopolkuja, johtuen LS800:n pienestä näytöstä. Työkaluikkunoiden kanssa ähertämisestä tulee melko aikaa vievää puuhaa, jos niitä pitää koko ajan availla, valita työkalu, avata työkalun ominaisuudet ikkuna ja sulkea niitä vuoron perään, jotta näytöllä mahtuisi piirtämään. 

Gimp on siitä hyvä työkalu, että siinä suunnilleen jokaiselle työkalulle löytyy näppäimistöoikopolku. Näppäimistöoikopolun saa helpoiten selville, kun vie hiiren työkalupainikkeen päälle, jolloin ohjeteksti ilmaantuu.

 - n - asettaa kynätyökalun
 - shift + b - asettaa täyttötyökalun (tämä on yleensä piirtäessä pääasiallinen täyttötyökalu)
 - shift + e - pyyhekumi (eraser)
 - x vaihtaa kynätyökalun ollessa käytössä foreground background väriin ja takaisin.
 - "+" zoomaus lähemmäksi
 - "-" zoomaus kauemmaksi
 - control + z - undo, viimeisimmän teon peruminen
 - control + y - redo, peruutetun teon uudelleen suorittaminen


Panning työkalu ja piirtäminen

Tabletilla piiräessä zoomausoikopolkujen kanssa tärkeimpiä oikopolkuja on näytön vierittäminen. Painamalla välilyönti pohjaan voi näyttöä vierittää tabletin kynää (stylusta) käyttäen. Nämä on ehkä niitä parhaimpia ominaisuuksia kun tablettipiirtämistä vertaa suoraan kynällä piirtämiseen. Tabletilla piirtäessä voi zoomata kohdan jota on piirtämässä mielivaltaisen suureksi, ja piirtää kuvaa vaikka pikseli pikseliltä niin halutessaan. Samalla piirtotilaa voi panning toolilla vierittää siihen suuntaan minne on kuvaa piirtämässä. Undo toiminto on myös erittäin kätevä, piirrosta voi korjata mielivaltaisen monta kertaa.

Tabletilla piirtäessä ja varsinkin vanhalla tabletilla piirtäessä viiva ei välttämättä tule siihen kohtaan johon kynällä on piirtämässä. Se tulee siihen kohtaan missä näytöllä oleva nuoli on ja jota kynällä ohjataan. Siispä piirtäessä pitää seurata sitä nuolta eikä kynän kärkeä, niin sen viivan saa siihen oikeaan kohtaan. Tablettiin liittyvän kalibrointi tietysti tarkentaa kynää lähemmäksi piirtokohtaa, mutta vanhalla tabletilla kynä ei välttämättä kalibroidu kovin hyvin.

Autohotkey

Gimpin default oikopoluilla ei pysty ihan kaikkea tekemään. Mahdollisesti oikopolkuja voi asettaa jostain Gimpin asetuksista. Sitä en kuitenkaan ole alkanut tekemään, vaan valinnut vähän toisenlaisen tien. Autohotkey on työkalu, jolla voi windows ympäristössä luoda omia oikopolkujaan omien mielihalujen mukaan. Linux ympäristöä varten on samasta työkalusta olemassa IronAHK versio. Sen kaiketi pitäisi toimia Linuxissa ja kenties Macissä. Autohotkeystä saatan kertoa myöhemmin lisää.

Sivun työstämisen jakaminen osiin

Vanhalla tabletilla piirtämistä harrastaessa huomasi äkkiä sen, että jos piirtoalueen ollessa suuri Gimp alkoi hidastelemaan. Yrittäessä piirtää suoraa viivaa ilmaantui sahalaitainen viiva ja usein viiva syntynyt sinne minne sitä yritti piirtää. Ajan mittaan aloin piirtää sivua pienissä osissa, jotka sitten koostin varsinaiselle sarjakuvasivulle. 

Toiseen kertaan

Mielessä on vielä yhtä ja toista, mistä voisi kertoa, listailen vielä tähän asioita, joista saatan mahdollisesti vielä kirjoitella:

 - Niksejä miten työ jaetaan osiin
 - Luonnostelu ja kopiointi
 - Layerit
 - Värittämisjippoja



torstai 11. syyskuuta 2014

Kadonneen Lähdeviitteen Metsästäjät - Raiders of the Lost Reference

Ensimmäistä lähdeviitekonsulttisarjakuvaa seurasi aikoinaan (2013) pitempi, pituudeltaan 10 sivua pitkä Kadonneen lähdeviitteen metsästäjät, joka oli myös ruutukaavaa varten piirretty. Teemana oli luurankoja kaapissa. 10:nen sivun sarjakuva tuntui tuolloin pitkältä. Piirrostyyli säilyi edelleen pelkistettynä ja värit on vähän heittämällä päälle laitettu. 

Tarina on ehkä taas se paras osa sarjakuvasta. Sarjakuvan tapahtumat sijoittuvat Oulun Yliopiston pallon läheisyyteen, mikä tekee sarjakuvasta ehkä hivenen hauskemman niille, jotka ovat opiskelleet tai työskennelleet  Oulun yliopistossa. 

Tässäkin sarjakuvassa oli vähän rajoitteena se, että väänsin sen nopeassa aikataulussa ruutukaavan deadlinea silmällä pitäen. Ruutukaavassa julkaistu versio on jostain syystä ollut hieman sumuisessa muodossa, joten siitäkin syystä sarjakuva on hyvä uudelleen julkaista täällä:












Kadonneen lähdeviitteen metsästäjät oli omasta mielestäni perusidealtaan sen verran hauska idea, että tekisi joskus mieli piirtää se uudestaan tasokkaammasti ja uudemmalla käsikirjoituksella.